Ventia Oy Blogi - Tutustu kotisivuihimme: www.ventia.fi. Ota yhteyttä info@ventia.fi 020 741 7121

Asiakas asensi vaivattomasti Ventia Oy :n toimittaman Bofill terässavupiipun maalauskammiolle paikassa Eura. Terässavupiipun halkaisija on 250mm. Piipun päädyssä asennusliikkeen teettämä erikoishattu kyseiseen tarpeeseen. www.ventia.fi

Ruotsin Byggvarubedömningen (Rakennustarvikkeita arvioiva taho) suosittelee FuranFlex ja VentilFlex sukitusta. Kyseinen taho on alan johtavia ympäristöajatteluun liityvissä arvioineissa. Tuote, jota taho voi suositella on oltava tarkasti arvioitu ottaen huomioon useita ympäristökriteereitä. Arvioinnin pohjana on mm. rakennustuotteeseen liittyviä ilmoituksia ja tuotteen turvallisuuteen liittyviä tietoja. Ruotsin rakennustuotteen arviointi on kokonaisvaltainen rakennustuotetta koskeva arviointi, josta rakennustarvikkeita arvioiva taho antaa arvosanan: Suositellaan, hyväksytään tai vältetään. Rakennustuotteiden arvioija antoi FuranFlex / VentilFlex komposiittisukille korkeimman ”Suositellaan” arvosanan. Eli kyseessä on erinomainen tuote ympäristöä ajatellen. Ruotsalaisen yhteistyökumppanimme Skorstensfolket Sverigen toimitusjohtajan, Tellestamin mukaan tämä on hieno saavutus. FuranFlex ja VentilFlex on ajan saatossa läpäissyt useita testejä erinomaisilla tuloksilla. Ruotsin Rakennus

 Tukholmassa sijaitseva Valla Torg on tärkeä osa GrowSmarter EU projektia.  Alue on kehittynyt eurooppalaiseksi esikuvaksi koskien kestäviä kaupunginosia. Alueen tavoitteena on vähentää energiankulutusta 60%. Tätä varten rakennuksiin on asennettu mm. LTO laitteita ja hormit saanerattu FuranFlex® sukitusjärjestelmään kuuluvaalla VentilFlex® komposiittisukalla.  Valla Torg projektia Tukholmassa toteuttaa Skanska ja VentilFlex® sukitustuotteen toimittaa Ventia Oy:n ruotsalainen kumppani Skorstensfolket Sverige.  Asennusliike ADE kertoo, että ilmanvaihtohormeissa on paljon vuotokohtia, mutta VentilFlex® sukituksella hormit saadaan tiivistettyä ja hormien pinta-ala säilytettyä entisellään. Valla Torg projektin energiakulutuksen pienentämistä varten tehdään lisäksi seuraavia toimenpiteitä: Julkisivun ja kattojen eristystyöt, energiatehokkaat ikkunat, smart sensorit, asukkaiden käyttöön tarkoitetut lämmön, veden ja sähkön kulutusta näyttävät mittauslaitteet, aurinkopaneleita, jätteiden putki

Teollisuushallin varavoimala.  Piipun halkaisija: 200mm Varavoimalapiipun ominaisuudet: H1 paineensietokyky, T600 jatkuva lämmönkestävyys, pikalukituspannat ja tiivisteet. Generaattorin värinää ja kiertoa kestävät erikoisjaksot. Ventia Oy:n toimittaman varavoimalapiipun asensi ulkopuolinen asennusliike. Varavoimalapiipun lähtö oli generaattorin päältä, josta piippu vietiin takana olevan konehuoneen läpi katonrajassa. Tämän jälkeen piippu vietiin ulkoseinästä läpi ja toteutettiin ns. seinäasennuksena toimitettujen suunnitelmien mukaisesti.

Varavoimalan pakoputken (savupiippu) tulee täyttää seuraavat kriteerit: lämpötilaluokka T600, painetiiveysluokka H1 . Varavoimaloiden ajossa poistuvat pakokaasut ovat korkeat ja johdetaan ulos ylipaineella. Useimmiten vaaditaan äänenvaimennin, erikoispäätyjä, paljejaksoja, joustavia ja säädettäviä erikoiskannakkeita jne. Näitä tavalliset terässavupiippujärjestelmät eivät täytä. Generaattori tai varavoimalapakoputket valmistetaan tästä syystä monesti rakennuspaikalla haponkestävistä putkista, jolloin jatkokset tehdään hitsaamalla ja putket eristetään keraamisilla tai vastaavilla eri paloeristeillä, joiden tarkoitus on pienentää ulkovaipan pintalämpötilaa. Kyseinen perinteinen asennusmenetelmä hyväksytetään yleensä rakennuspaikkakohtaisella hyväksyntämenettelyllä. Varavoimala pakoputkisto moduulijärjestelmän etuna on CE-merkintä.  Asennettavat jaksot ja osat ovat läpäisseet CE merkinnän alaiset vaatimukset kyseiselle käyttötarkoitukselle. Asennus on vaivattomampaa , koska kevyet

Valtioneuvosto on vahvistanut 19.12.2019 olevan muutoksen korjausavustuslakiin liittyen. Viitaten kyseiseen, voidaan tämän vuoden 2020 alusta hakea avustusta asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannukseen liittyvään suunnitteluun. Avustuksen piiriin voi kuulua mm. sellaisten asuntojen tai asuinrakennusten perusparannuksen suunnittelu, joissa on havaittu kosteus- ja homevaurio tai sisäilmaongelma. Asiaa koskeva asetus astuu voimaan 1.1.2020 ja avustusta voidaan hakea Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA:lta, kun sille liittyvät ehdot täyttyvät. Lisätiedot: https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Tiedotteet_2019